Välityspalkkiovertailu vieraili Napolinlahdella tuulettumassa ja hakemassa uutta virtaa. Valinta osui matkakohteena täysin nappiin. Napolissa kun tulee lopulta huomanneeksi mikä elämässä ylipäätään on tärkeää ja miksi. Päivät palavien peltojen päällä ovat vuosituhansien aikana muovanneet kansaa repimään elämästään kirjaimellisesti kaiken irti.
Kuvittele tilannetta jossa kotitalosi takapihalta alkaa tulivuoren rinne. Voisitko silloin olla ajattelematta sitä vähintään kerran päivässä? Kuinka se vaikuttaisi sinuun ihmisenä? Yhdestä Napolin tai naapurikylä Pozzuolin alapuolella olevasta Campi Flegrein kraatterista on kenties kerran alkava ajanlaskumme suurin grillijuhla. Sen napolilaiset tietävät sydämissään. Pikkuasioista paikallinen ei siis riskaa ja tästä syystä he viisveisaavat mm. liikennesäännöistä – he tarttuvat hetkeen ja menevät itse ensin.
Tulevaisuuden vähättely on nähtävissä kaikkialla Napolissa. Talojen julkisivut ränsistyvät ja kaduilla on roskakasoja. Napoli onkin Euroopan tiheimmin asuttu kaupunki. Ikivanhasta asutuksesta johtuen rakentamatonta tilaa ei ole missään.
Me kävelimme Napolin vanhaan kaupunkiin ja sieltä sen maailmankuuluun arkeologisen museoon. Pian löytyi Julius Caesarin marmoripatsasta ja gladiaattorin kypärää. Museon Pompein osastolla selvisi myös se, mistä muinaisessa Roomassa päivien puhdetyöt koostuivat. Eroottista taidetta löytyi aikanaan Vesuviuksen v. 79 jkr hautaamasta Pompeista niin, että italialaiset häpesivät juuriaan. Parhaat palat ovat näytillä museon nk. salatussa huoneessa. Museo tarjoaakin kokonaisuutena huikean kattauksen Pompein ja Herculaneumin kaupungeista löydettyyn esineistöön.
Nykyisin Pompei on maailmanperintökohde, mutta parituhatta vuotta sitten ihmiset eivät ymmärtäneet ympäristönsä luonnetta. He luulivat Vesuviuksen alla asuvien jättiläisten aiheuttavan maanjäristyksiä. Kiitos mudan ja tuhkan on tuosta hetkestä säilynyt paljon. Pompeissa olikin aivan pakko nipistellä itseään. Kylpyhuoneiden marmorit, mosaiikit, seinien maalit ja maalaukset olivat autenttisina jäljellä. Viimeistään traagisen runoilijan talon eteisen ”Varo koiraa”- lattiamosaiikki pysäytti.
Pompeita oli vaikea käydä päivässä, mutta meitä kiinnosti kovasti itse tuhon aiheuttaja. Päätimme kiivetä vuorelle ja vasta silloin Vesuviuksen voima ja julma luonne selvisi. Aku Ankasta tuttua Milla Magiaa ei tosin näkynyt…
Kaukaa katsoen Vesuviuksen rinteiltä oli voinut erottaa laavavirtojen jättämiä vanoja. Vuorella kaikki muuttui kuitenkin konkreettiseksi. Vuori vapautti aikanaan tuhat kertaa suuremman lämpöenergian kuin Hiroshiman ydinpommi sylkien uumenistaan 15 miljoonaa tonnia tuhkaa ja hohkakiveä. Plinius nuoremman näkemän ja rekisteröimän tapahtuman seurauksena taivas pimeni, meri vetäytyi ja tsunami löi Napolinlahteen. Tapahtunut oli edelleen nähtävissä.
Löysimme Vesuviukselle oivasti Googlemapsin navilla. Pikkuinen Fiat jäi parkkiin ja siitä jatkoimme 2 km jalan perusleiriin. Ylös oli lopulta ainakin 30 minuuttia lisää ja jyrkkää eli melkoinen patikointi. Siellä kivipölyssä ja auringossa oli turisteilla silminnähden usko koetuksella – ei tietenkään meillä.
Vesuviuksen kraatteri oli jylhä ja rauhallinen. Silti siellä tuli tunne, että tuosta se piru vielä lähtee. Tämän vahvisti myös paikallinen opas kertoen, että Vesuviuksen laavasäiliö täyttyy. Tämän jälkeen hän käänsi katseensa kohti varsinaista huolenaihetta – palavia peltoja. Campi Flegrein supertulivuoren purkaus olisi kuulemma taas 1000 kertaa voimakkaampi, kuin edellä mainittu Pompein tuhonnut ja peittänyt purkaus. Napsimme kuvat ja lähdimme ripeästi alas.
Vertaa kaupunkisi välittäjien palkkiot maksutta.
Lopulta vierailimme vielä uudestaan Pompeissa. Kävimme myös Sorrentossa, Caprilla ja Amalfissa. Sanonta kuuluu: ”Nähdä Napoli ja kuolla”. Maistamalla sen pizzaa minä huomasin eläväni.
Ville Lehtinen
